Vetoisuuksiltaan suuret maahanupotettavat syväkeräysastiat ovat suosittuja ratkaisuja suurissa taloyhtiöissä, mutta saattavat tulla käytössä kalliimmaksi, kuin jäteastiasuojat.
Suurin ero syntyy syväkeräyksen ja jäteastiasuojien välillä syntyy jätehuollon tyhjennysmaksuista ja kunnossapidon kustannuksissa. Siksi jätepisteen oikean tilavuuden määrittely on äärimmäisen tärkeää.
Sekajäte on kallein jätelaji. Siksi jätteiden lajittelu on paitsi ekologisesti, myös taloyhtiön talouden kannalta järkevää. Ajatus syväkeräyksen edullisuudesta juontaakin juurensa ajalta, jolloin jätteiden lajittelua ja kierrätystä ei vielä tehty niin paljoa. Todellisuudessa kuitenkin nykyään oikealla ja tehokkaalla jätteiden lajittelulla sekajätteen määrä taloyhtiössä saadaan merkittävän pieneksi ja suurelle syväkeräysastialle on enää harvoin taloudellisia perusteita.
Yksi perusajatus jätepistettä uusittaessa on, että jätepisteen tulisi sopeutua pihan muihin funktioihin, ei toisin päin. Voidaanko jätepisteratkaisulla vapauttaa tilaa jollekin muulle toiminnolle, esimerkiksi pyörätelineille tai ylimääräiselle autopaikalle, josta erityisesti kaupunkien keskustoissa on jatkuva pula? Minkälainen ratkaisu saataisiin sijoitettua pihalle niin, että se olisi mahdollisimman helposti sekä asukkaiden että jätehuollon käytettävissä?
Kun päätöstä syväkeräyksen ja jätesuojien välillä pohditaan, tulee ottaa huomioon:
-
- paikkakunnan jätehuoltokustannukset
-
- alkuinvestoinnit
-
- pihan arkkitehtuuri ja maasto: ovatko kaikki vaihtoehdot ylipäätään teknisesti toteuttamiskelpoisia?
-
- pihan oikea tilankäyttö: voidaanko jollain ratkaisulla vapauttaa lisää tilaa muille tärkeille pihan funktioille?
-
- onko mahdollista, että piha-arkkitehtuuri jossain kohtaa muuttuu (esim. selvästi enemmän fillareita)
-
- jätemäärät: syväkeräys tulee kannatavaksi vasta merkittävän suurilla jätemäärillä
Yksi esimerkkilaskelma syväkeräyksen ja pinta-astioiden kustannuksista:
Esimerkikssä käytetyt hinnat perustuvat HSY:n antamiin hintoihin lukuunottamatta kartongin keräystä, jonka asunto-osakeyhtiö voi ainakin toistaiseksi kilpailuttaa eri operaattoreilla. Jätehuoltomaksut vaihtelevat paikkakunnittain, joten paras ratkaisu tulee laskea jokaisen taloyhtiön kohdalla erikseen. Niinpä absoluuttisia ja yleispäteviä laskelmia ei voida tehdä.
Isommissa astioissa, kuten syväkeräyksessä, todellinen tyhjennysmaksu perustuu muuttuviin tekijöihin, kuten täyttöprosenttiin sekä jätteen painoon. Esimerkiksi jätteen painon kirjallisuusarvot vaihtelevat radikaalisti. Suuremmat astiat tulevat kannattavimmiksi vasta kohteissa, joissa asukasmäärä ylittää tämän kohteen arvot selvästi.
Huoltokustannuksiin voi taloyhtiö omalta osaltaan vaikuttaa ohjeistamalla asukkaat jätepisteen oikeanlaiseen käyttöön. Näin jätepisteen väärinkäytökset voidaan pitää minimissä.
Syväkeräysastiat vaativat myös enemmän huoltotoimenpiteitä, joista syntyy kuluja taloyhtiölle joka vuosi. Jätesuojien huoltoväli on noin 8-10 vuotta, kun taas syväkeräysastioille suositellaan pesua vuosittain. Lisäksi syväkeräysastioiden sisäsäkkien vaihto on määräajoin tarpeellista ja välillä säkkejä rikkoontuu käytössä. Jäteastioiden tyhjennyshinta puolestaan on edullinen, ja astioiden pesu ja vaihto saattavat kuulua jätehuollon hintaan.
